Taas, Bill Brysonin kirjasta lisätietoja.
1,5 milj vuotta sitten joku hominidi keksivät kivikirveen. Maailmanhistorian ensimmäinen hitec-laite. Muut jäljittelivät. Niitä tehtiin tuhansia. Afrikassa on paikkoja, joissa ei voi olla astumatta muinaisen kivikirveen päälle, väittää Ian Tattersall. Kirveet ovat Acheulin kulttuurin työkaluja.
Tansaniasta on löytynyt kivikirves, jonka massa on 11 kg. Siitä ei ole mitään hyötyä.
Ongelma. Noin 100 000 vuotta sitten ihmiset alkoivat siirtyä pois Afrikasta. Acheulin työkalut olivat heidän teknologiansa, ja he kantoivat niitä pitkiä matkoja. Joskus mukana oli kiviä, joista voitaisiin tehdä kirveitä. Kivikrveitä on löytynyt Afrikasta, Euroopasta ja keski-Aasiasta, mutta Kauko-Idässä niitä ei ole.
Paleontologi Hallum Movius esitti viivan, jonka itäpuolelta on löytynyt vain Oldowan-tyylisiä vanhempaa teknologiaa. Homo sapiens meni viivan itäpuolelle, mutta miksi he eivät ottaneet aseteknologiaansa mukaan?
Alan Thorne pohtii asiaa: Moderni antropologia perustuu ajatukselle, että ihmiset tulivat Afrikasta kahdessa aallossa:
- Homo erectus, joista tuli Java mies (700 000 – 1 000 000 vuotta vanha) ja Pekingin mies (750 000 vuotta vanha) ja muut vastaavat. Homo erectus lähti ilmeisesti liikkeelle nopeasti, alkujaan 2 000 000 vuotta sitten. He jäivät asumaan joihinkin paikkoihin (Java, Peking), Homo heidelbergensis ja lopulta Homo neanderthalensis Euroopassa.
- toinen kehittyneempi Homo sapiens, joka syrjäytti edelliset tuli n 100 000 vuotta sitten Afrikan savanneilta. Nykyisen teorian mukaisesti Homo sapiens syrjäytti tyhmemmän edeltäjänsä. Miten se tapahtui, kukaan ei tiedä. Joukkomurhasta ei ole jäänteitä. Ehkä levitimme heihin isorokon.
Miksi Homo sapiens olisi jättänyt teknologiansa matkan varrelle?
Mungo
Vuonna 1968 geologi Jim Bowler ajeli Mungon kuivuneella järvellä New South Walesissa, Australiassa. Hän löysi vanhoja ihmisen luita, mutta Mungo oli ollut kuiva jo 12 000 vuotta. Ihmisten luultiin tulleen Australiaan vasta 8 000 vuotta sitten. Kuka olisi kuumassa ja kuivassa Keski-Australiassa? Ratkaisu: luiden kantaja oli elänyt siellä jo kun Mungo oli asumiskelponen paikka. Luiden iät ovat 23 000 – 60 000 vuotta!
Siis, lähes heti kun hominidit lähtivät Afrikasta, he tulivat jo Australiaan. Merimatkaa n 100 km; mutta ilman karttaa tai tietoa siitä, että onko meren toisella puolen mitään. Rantautumisen jälkeen he ovat kulkeneet 3000 km Australian keskelle. Siispä, ihmiset ovat tulleet Australiaan reilusti aiemmin kuin 60 000 vuotta sitten.
Miten ja miksi? Luultavasti he eivät edes osanneet puhua, mutta pystyivät rakentamaan merikelposen aluksen.
Papua Uusi Guinea
Alan Thorne: Kun 1800-luvun antropologistit tutkivat Papua Uuden Guinean keskiosia ja vuoristoa, he löysivät he löysivät sieltä perunaa. Siis eräistä maailman vaikeimmin päästävistä paikoista löytyi perunaa, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta. Miten ne päätyivät sinne? Ihmiset ovat ain liikkuneet pallolla.
Fossiilit
Suurin osa maapallosta on sellaista, jossa ihmisen osat ei säily pitkiä aikoja. Onneksi on olemassa Hadar ja Olduvai Itä-Afrikassa, joiden ansiosta tiedetään jotain. Muualla ei ole oikein mitään.
Intiasta on ölytynyt yksi ihmisen fossiili, n. 300 000 vuotta vanha. Irakin ja Vietnamin väliseltä alueelta (5 000 km) on löytynyt kaksi, joista toinen on se intialainen ja toinen Uzbekistanin Neandertalista. Sitten on Afrikka ja Australia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Neanderthal#/media/File:Range_of_NeanderthalsAColoured.png
Homo sapiens
Tiedämme hyvin vähän alkuperäisestä kannastamme. Oikeasaan vähemmän kuin muista hominideista. Ei tiedetä, missä on vanhin fossiili. Usein se sijoitetaan 120 000 vuoden päähän Klasiesjoen luoliin, mutta kaikki asiantuntijat eivät ole samaa mieltä siitä, että he olisivat olleet täysin kehittyneitä.
Ensimmäiset Homo sapiensit Välimeren alueella ovat nykyisen Israelin alueella, jonne he siirtyivät n 100 000 vuotta sitten. Nekin ovat ‘heikkoja ja huonosti määriteltävissä’ olevia jäänteitä. Neandertalilaiset olivat jo siellä, ja heillä oli kehittynyt ns. moustier-kulttuuri. Neandertilaisten fossiileja ei ole löytynyt esim. Pohjois-Afrikasta, mutta heidän työkalujaan on ‘joka paikassa’. joku on sinne kantanut, ja H sapiens on ainoa vaihtoehto. Ehkä he lainasivat ja kopioivat neandertalilaisten työkaluja.
Lähi-idässä neandertalilaiset ja sapiensit elivät yhdessä kymmeniä tuhansia vuosia. Emme tiedä, olivatko he samalla alueella vai naapureina.
Luultiin, että Cro-Magnon -ihminen (H. sapiens) ajoi neandertalilaiset edellään edetessään Euroopassa, pakottaen neandertalilaiset länteen, jossa heillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pudota mereen tai kuolla sukupuuttoon. Itse asiassa, samaan aikaan kun cro magnon -ihmiset olivat Länsi-Euroopassa, he myös tulivat idästä. ‘Eurooppa oli vähän tyhjä paikka tuolloin.’ Siihen aikoihin oli myös jääkauden aikainen välilämpeneminen, ns Boutellierin Intervalli, n 70 000 vuotta sitten.
Neandertalilaiset olivat kovia. Kymmeniä tuhansia vuosia he elivät olosuhteissa, joissa yksikään nykyihminen (paitsi ehkä muutama naparetkeilijä) ei ole ollut. Jääkauden pahimpina pakkasaikoina lämpötila oli pitkään -45 astetta. Jääkarhut kulkivat Pohjois-Englannissa. Toki he kärsivät, neandertelilainen joka eli yli 30-vuotiaaksi oli onnekas, mutta lajina se oli hyvin menestyvä ja käytännössä tuhoutumaton. He olivat olemassa ainakin 100 000 vuotta, ehkä tuplasti sen, Gibraltarilta Uzbekistaniin saakka.
Neandertalilaiset olivat, ehkä, dim, stooped, shuffling ja simian — luolamies. Vuonna 1947 paleontologi Camille Arambourg istui Saharassa lentokoneen varjossa, kunnes koneen kumi räjähti kuumuudesta ja kone kolautti häntä päähän. Röntgenkuvista hän huomasi, että hänen niskansa nikamat ovat hyvin samankaltaisia kuin kumaralla neandertalilaisella. Siispä, joko hän oli fysiologisesti primitiivinen tai neandertalilaisen ulkomuoto on erilainen kuin luultiin.
Neandertelilaisten aivot olivat isompia kuin H sapiensin aivot: 1,8 litraa vs 1,4 litraa.
Miksi neandertalilaiset eivät ole joukossamme? Alan Thorne esittää vaihtoehtoisen teorian, monialuehypoteesin. Siis ihmisen evoluutio on jatkuvaa. Ei ole mitään syytä olettaa, että ihmiset kulkivat vain yhteen suuntaan, vaan menivät edestakaisin. Tavatessaan muita geenit vaihtuivat. Thornen mukaan tämä näkyy fossiileissa; Petralonan kallo Kreikasta muistuttaa sekä H erectusta että H sapiensia.
