Yks' pyöräilijä

Eli opetus≫

Moukarinheitto

| 0 comments

KESKEN.

Yleisurheilun moukarinheitto on periaatteessa hyvin helppoa. Otetaan $7.257$ kg painava moukari ja viskataan se häkistä mahdollisimman pitkälle. Viskaussuunnallakaan ei ole hirveästi väliä, koska osumistarkkuutta ei arvioida.

moukari_kentta

Heiton pituus olkoon $\ell$. Pyritään maksimoimaan se — lukiofysiikan tasolla. Moukari on varsin ideaalinen lentäjä, mitä nyt varsi vähän aiheuttanee häiriötä. Ideaalitapauksessa lentorata on paraabeli ja sitä kuvaavat tutut yhtälöt $x$- ja $y$-suuntaisille liikkeille.

Nopeudelle:

$v_x = v_{0x}$ ja

$v_y = v_{0y} – gt$.

Paikalle:

$x(t) = x_0 + v_xt$ ja

$y(t)=y_0 + v_{0y}t -\tfrac12gt^2 $,

jossa siis $x(t)$ on etäisyys mittauspisteestä hetkellä $t$ ja $y(t)$ on korkeus mittauspisteestä hetkellä $t$. Selvästi, heiton on lähdettävä heittoringin sisältä, joten $x_approx 0$ hyvälle heitolle; ehkä siihen saa käsien ja moukarin varren verran. Heiton lähtökorkeus $y_0$ on taas riippuvainen heittäjän fysiikasta ja tekniikasta.

moukari_xy_yleinen

Kuvassa näkyy kaikki (vaikka vihreä käyrä ei aivan paraabeli olekaan). Huomataan, että mitä suurempi on $y_0$, sitä pidemmälle moukari lentää. Alkunopeudet eri suuntiin, eli $v_{0x}$ ja $v_{0y}$ saadaan alkunopeudesta $\vec v_0$. Kirjassa(kin) on osoitettu, että ideaalitapauksessa kappale lentää pisimmälle, kun $v_{0x} = v_{0y}$, eli kappale lähtee $45$ asteen kulmassa. Siitä ei nyt sen enempää, paitsi että

$v_{0x} = v_{0y} = \frac{v_0}{\sqrt2}$.

 

Moukarinheittäjän tarkoituksena on siis saadan alkunopeus $v_0$ mahdollisimman suureksi ja päästää moukari irti, kun $v_{0x} = v_{0y}$ eli moukari on nousemassa $45^\circ$ kulmassa ylöspäin mahdollisimman korkealla. Helppoa.

 

Moukariin saadaan riittävästi nopeutta pyörittämällä sitä itsensä ympäri. Käytännössä, aluksi moukaria vispataan pelkästään käsillä oman kehon ympäri, sitten koko keho–moukari-systeemi pyörii yhteisen massakeskipisteen ympäri. Katso oheisesta Youtube-videosta mallia:

https://www.youtube.com/watch?v=Jpbgg2TRCuw

https://www.youtube.com/watch?v=pT1o4K7GdzU

Katsotaan, ensin tapahtumaa pelkän moukarinkuulan kautta. Kuulan paino on $m=7.257$ kg ja pituus on noin $r=1.20$ m. Pituus pitäisi mitata pyörimisakselista, joten se riippuu sekä heittäjästä (käsien pituudesta etc) että vauhdinoton kiertokulmasta. Siihen ei nyt kiinnitetä huomiota.

moukari_jaykkakpl

Yllä olevaan kuvaan on piirretty aiheeseen liittyvät vapaakappalekuvat ylhäältä sekä yläviistosta katsottuna. Niissä näkyvät myös  moukarin alkukorkeus, eli $y_0$ kiertymän $\phi$ funktiona. Olkoon nollakiertymä, kun moukari on heittoaukon vastakkaisella puolella, ja kiertymä on puolet ympyrästä ($\varphi=\pi$), kun moukarin on aukon kohdalla.

 

Oletus 1: Kulmanopeus on vakio, jolloin moukarin korkeus on symmetrinen sinikäyrä, ja sen suurin arvo on kun $\varphi = \pi$ ja pienin arvo, kun $\varphi = 0$. Tämä oletus ei selvästikään pidä paikkansa, mutta ei välitetä siitä. Kulmanopeushan on koko ajan kiihtyvää, sillä moukarinheittäjä ei hyödy siitä, että pyörittää moukaria tasaisella nopeudella ympäri heittoympyrää. Moukarin suunta $y$-suunnassa on korkeuden derivaatta, joten suunta ja korkeus liittyvät toisiinsa hyvin läheisesti.

 

Kun kulmanopeus $\omega$ on tasainen, suurimmalla korkeudella $\max(y_0)$ moukarin suunta on alaspäin.  Se ei ole oikein otollinen suunta. Haetaan optimaalinen heittokulma, eli kiertokulma $\varphi$, jolla moukarin kantama $\ell$ on suurin mahdollinen.

Lasketaan kantama $\ell$, eli tarvitaan aika $t$, jolla $y(t)=0$ eli

$0=y_0 + v_{0y}t -\tfrac12gt^2$ josta saadaan

$t = \frac{-v_{0y}\pm\sqrt{v_{0y}^2 + 4\tfrac12 g y_0}}{-2 \tfrac12 g} = \frac{v_{0y}\pm\sqrt{v_{0y}^2 + 2 g y_0}}{g}$,

joista luultavammin $-$-merkkinen on negatiivinen. Aika $t$ sijoitetaan nyt $x$-suuntaan etenevän liikkeen yhtälöön, niin saadaan kantama:

$\ell = x(t) = x_0 + v_x t = \frac{ v_x}{g} \left( v_{0y}\pm\sqrt{v_{0y}^2 + 2 g y_0}\right)$,

koska $x_0 \approx0$. Muistetaan, että $y_0 = -\cos\varphi +1$ ja $v_{0y} = \sin\varphi$Alkunopeus $x$-suuntaan, eli $v_x$ on oma osansa; siihen keskitytään myöhemmin.

Yllä oleva lauseke pitää derivoida nyt kiertokulman $\varphi$ suhteen ja hakea derivaatan nollakohta:

$\frac{\d \ell}{\d \varphi} = \frac{ v_x}{g} \frac{\d}{\d \varphi}\left( v_{0y}\pm\sqrt{v_{0y}^2 + 2 g y_0}\right)$

$= \frac{ v_x}{g} \left(  \frac{\d v_{0y}}{\d \varphi}  \pm \frac{  2v_{0y}\frac{\d v_0y}{\d \varphi} + 2g \frac{\d y_0}{\d \varphi}  }{2 \sqrt{v_{0y}^2 + 2 g y_0} } \right)$

$= \frac{v_x}g \left( \cos \varphi \pm\frac{  \sin\varphi \cos\varphi + g \sin \varphi }{ \sqrt{\sin^2\varphi + 2g (1-\cos\varphi)}} \right)=0$

 Nollakohtaa hakiessa kertojasta ei tarvitse välittää. Symbolinen laskin antoi nollakohdat heittämällä, mutta herjasi, että “kyseenalainen ratkaisu”. Ratkaisu on (lienee)

$\varphi = -\tfrac\pi2 +2n\pi – \sin^{-1}\tfrac g{g+2}$, ehdolla $-1 \leq \tfrac g{g+1}\leq 1$ (toteutuu).

Koska $g=9.81$ m/s$^2$, niin saadaan, että optimaalinen “heittokiertymä” on

$\varphi = -\tfrac\pi2 +2n\pi – 0.98$, eli

$\varphi = -2.55$, $3.73$ tai $10.02$ radiaania.

Piirretään vielä tuo pituus kiertymän funktiona: moukari_kantama_kiertymaKuvassa näkyvät nyt sekä $+$-merkkiselle että $-$-merkkiselle ajan $t$ ratkaisulae olevat kantamat. Se negatiivinen on tosiaan väärään suuntaan, eli tulee negatiivinen pituus eli kantama. Suurin pituus saadaan (punainen käyrä), kun kiertymä on $2.55$ rad, eli 146 asteen kiertymällä, siis 34 astetta ennen kuin moukari sojottaa suoraan kentälle päin. Kuvasta lisäksi huomataan, että laskukone antoi negatiivisen $t$:n ratkaisut;) Samalla kuvasta huomataan, että kantama $\ell$ ei ole kovinkaan herkkä kiertymälle $\varphi$, kunhan se on riittävän lähellä.

Piirsin samaan kuvaan vielä alkukorkeuden $y_0$ ja alkunopeuden $v_{y0}$. Optimaalinen kantama saadaan, kun moukarista päästetään irti hieman ennen kuin se on yläasennossa. Sen $y$-suuntainen nopeus on silloin vielä ylöspäin, eli positiivinen, mutta melko lievästi.

Tarkista videoista!

 

Alkunopeus $x$-suuntaan. $x$-suuntainen nopeus $v_{0x}$ vaikuttaa lineaarisesti kantamaan, kuten kantaman yhtälöstä,

$\ell =  \frac{ v_{0x}}{g} \left( v_{0y}\pm\sqrt{v_{0y}^2 + 2 g y_0}\right)$

nähdään. Siihen taas vaikuttavat kulmanopeus $\omega$, moukarin radan säde $r$, sekä moukariheittäjän radiaalinen nopeus $v_r$. Verrataan näiden merkitystä kantamaan.

moukari_alkunopx

Kuvassa $\alpha$ on moukarin tangentiaalisen nopeuden $v_t$ ja moukarin heittäjän radiaalisen nopeuden $v_r$ välinen kulma (tosin ei aivan välinen, vaan kun $\alpha=\pi$ rad, niin ovat saman suuntaiset, kuvan merkinnöin). Kosinilauseen

$c^2 = a^2 + b^2 – 2ab\cos\gamma$

perusteella vektorin $v_{0x}$ pituuden neliö (lasketaan se, koska se on helpompi) on

$|v_{0x}|^2 = |v_t|^2 + |v_{0x}|^2 – 2 |v_t| \cdot |v_{0x}| \cos \alpha$.

Tangentiaalinen nopeus $v_t = \omega r$, mutta ei kiinnostuta siitä vielä. Tätä on hankala visualisoida, koska se riippuu kolmesta eri muuttujasta. Ainakin se nähdään, että alkunopeus $v_{0x}$ ei ole kovin herkkä kulmalle $\alpha$, kunhan se on sinne päin. Lisäksi nähdään, että radiaalinen nopeus ja tangentiaalinen nopeus ovat symmetrisia.

 

Siis, molempia kannattaa kasvattaa. Kumpaa on helpompi? Tangentiaalinopeudelle $v_t = \omega r$. Moukarin pituus on n. 120 cm, ja säteen $r$ pituus on kohtalaisen lähellä tätä lukua.

 

 

 

Verrataan kantamaa oikeisiin pituuksiin, jolloin saadaan arviota kulmanopeudelle $\omega = v_x/r$.

JATKUU.

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Required fields are marked *.


css.php